23/02/23

Hoituuko työttömyys tukia leikkaamalla ja työtöntä syyllistämällä?

Tuntuuko sinustakin, että keskustelu työttömyyden vähentämisestä onkin oikeasti keskustelua rahan säästämisestä ja tukien leikkaamisesta? Oletko kuullut liian usein työttömiä kutsuttavan laiskoiksi ja nirsoiksi? Niin mekin, aivan liian usein.

Kysyimme viime viikolla teiltä seuraavaa: Oletko kokenut työttömyyttä? Vastauksia saimme 184 kappaletta ja ne näyttävät tältä:

Pylväsdiagrammi, jossa otsikkona ”Oletko kokenut työttömyyttä?” ja alla vastausten jakautuminen prosentuaalisesti pylväin kuvattuna. Eniten eli 59 prosenttia on vastannut ”olen, mutta vain lyhyitä aikoja”.

Tästä on syytä puhua!

Ongelma: Ihmistä syyllistetään työttömyydestä

Ratkaisu

Usein kuulee sanottavan: ”Työtön, mene töihin!” ja ”Kyllä tekevälle töitä löytyy!”.

SAK julkaisi helmikuussa 2023 laajan kyselytutkimuksen, jossa työttömät pääsivät itse kertomaan, miksi he eivät ole löytäneet työpaikkaa. Yleisin syy ei ollut laiskuus tai se, ettei huvita. Sen sijaan työnhakijat kertoivat huonon terveydentilansa, ikänsä tai sopivan kokoaikaisen työn puuttumisen estävän työpaikan saamisen. Pysähdytäänpä tähän hetkeksi.

Pylväsdiagrammi, jossa otsikkona ”Kuusi tärkeintä syytä työttömyydelle” ja alla vastausten jakautuminen prosentuaalisesti pylväin kuvattuna. Eniten eli 24 prosenttia on vastannut ”terveydentila”, toiseksi eniten eli 22 prosenttia ”ikä” ja kolmanneksi eniten eli 20 prosenttia soveltuvan kokoaikatyön puute.

Kantar Publicin kyselytutkimus, 763 vastaajaa. Vastaajat mainitsivat nämä erittäin tärkeinä syinä työttömyydelleen.

Suurella osalla työttömistä on siis sellaisia terveydellisiä ongelmia, etteivät he kykene tekemään työtä, jota on tarjolla. Ikärasismi taas tarkoittaa, että työnhakija on työnantajan mielestä liian vanha ja väsynyt.

Työttömistä käytävään keskusteluun tarvitaan enemmän faktoja, koska vain niiden perusteella voidaan auttaa heitä uuden työpaikan löytämisessä.

Ensinnäkin yli puolet työttömistä, 52 prosenttia, löytää uuden työpaikan ensimmäisen kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi jäätyään. Eli se tavallinen työttömän tarina on seuraava: hän lopettaa yhdessä työpaikassa tai päättää opiskelut, ja ennen kuin vuodenaika ehtii vaihtua, hän astelee jo uuteen työpaikkaan.

Valitettavasti meillä edelleen elää vahva myytti laiskoista tai nirsoista työttömistä ja siitä, että työtön kyllä löytää työtä, jos hän oikeasti sitä haluaa. Vapaaehtoisesti työttömien määrä on todellisuudessa äärimmäisen pieni. Tutkimuksessa tunnistettiin 6 prosentin joukko, jonka voidaan katsoa tottuneen työttömyyteen ja jonka työttömyys johtuu osittain taloudellisista kannustimista. Tutkimukseen vastanneista 94 prosenttia ei kuulunut tähän joukkoon.

Joten mitä jos vihdoin lopetettaisiin työttömien syyllistäminen ja haukkuminen?

Ongelma: Väitetään, että työttömyys vähenee ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikkaamalla

Ratkaisu

Työllisyysaste on noussut kohisten eli yhä useampi on työllistynyt viimeisten neljän vuoden aikana. Ja usko tai älä, kaikki tämä ilman leikkauksia työttömyysturvaan.

Ansiosidonnainen ei ole mikään työttömän rahasampo. Tiesitkö, että SAK:laisen ammattiliiton jäsenen, joka kuuluu johonkin työttömyyskassaan, keskimääräinen ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha on 1 440 euroa kuukaudessa? Käteen siitä jää verojen jälkeen noin 1 150 euroa. Isolla osalla päiväraha on tätäkin pienempi.

On myös väärin väittää, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen olisi työllisyystoimi ja samalla laitettaisiin ”valtion taloutta kuntoon”! On aivan sama, millä nimellä sitä kutsutaan: ansioturvan uudistaminen, porrastaminen tai kannustinloukkujen purkaminen. Kyse on toimeentulon leikkaamisesta.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamisen sijaan työtön tarvitsee jotain aivan muuta. Tärkeintä on, ettei työttömyys pääse pitkittymään. Työttömän tulee saada apua työpaikan löytämiseen mahdollisimman pian. Terveysongelmat tulee tunnistaa ja niihin tulee saada hoitoa. Apua ja tukea tarvitaan siis heti, ei vasta kuukausien päästä.

TE-palveluissa on oltava riittävästi työntekijöitä, jotka yhdessä työttömän kanssa etsivät oikean ratkaisun juuri hänen ongelmaansa – on se sitten ikäsyrjintä, terveydentila tai fakta, ettei kokoaikaista työtä ole saatavilla.

Ongelma: Avoimet työpaikat ovat sellaisia, että niistä saatavalla palkalla ei tule toimeen

Ratkaisu

Jos työnantajilla on vaikeuksia löytää tekijöitä työsuhteisiin, vika ei ole työhakijoissa, vaan työsuhteiden laadussa. Kävimme vielä iltasella teetä juodessamme TE-palvelujen sivuilla ja eilen illalla (22.2.2023) avoinna oli yhteensä 36 601 työpaikkaa.

Kun sitten hiukan tiukensimme hakukriteerejä ja valitsimme palkkatyön (ei oppisopimus tai yrittäjyys) ja kokoaikatyön sekä työn kestoksi yli 12 kuukautta, oli avointen työpaikkojen määrä enää 13 685 – eli vain noin kolmannes kaikista avoinna olevista työpaikoista. Huoh!

Alla olevassa kuvassa näkyy, miten paljon jää käteen esimerkiksi ravintolatyöntekijälle, jos tarjolla on vain osa-aikaista työtä.

Taulukko, jossa otsikkona ”Ravintola-alalla työskentely kokoaikaisena ja osa-aikaisena, esimerkkilaskelma, euroa kuukaudessa” ja alla palkkavertailu kokoaikaisen sekä 30 tuntia viikossa ja 20 tuntia viikossa osa-aikaisena työskentelevien palkoista.

Tämän takia me haluamme, että vastentahtoinen osa-aikatyö kielletään työlainsäädännössä. Määräaikaiselle työsuhteelle vaaditaan jo nyt peruste, kuten sijaisuus. Tämä on ulotettava myös osa-aikaisiin työsuhteisiin.

Onneksi puolueiden kannoissa on eroja. Luethan lisää keskiviikon jutustamme, mitä mieltä puolueet ovat ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta.

Käy myös osoitteessa Eduskuntavaaligalleria.fi ja katso, ketkä ehdokkaat ovat sitoutuneet säilyttämään ansiosidonnaisen työttömyysturvan vähintään nykyisellään.

Tulosta työpaikallesi puolueiden näkemykset työttömyysturvan porrastamiseen (pdf)