22/02/23

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tulevaisuus – katso, mitä mieltä puolueet ovat

Vaalistaja selvittää viikoittain, mitä mieltä puolueet ja työväestö ovat työntekijöille tärkeistä asioista. Tällä viikolla kysyimme, mikä on ansiosidonnaisen työttömyysturvan tulevaisuus.

Millaisia työntekijöihin vaikuttavia päätöksiä eri puolueet tekisivät? Entä olisiko työväestö niihin tyytyväinen? Vaalistaja rientää avuksesi selkeyttämään lupausten viidakkoa: kysyimme sekä puolueiden että työväestön näkemyksiä mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Puolueiden vastaukset: Pitääkö ansiosidonnaisen työttömyysturvan taso ja kesto pitää vähintään nykyisellä tasollaan?

Kun puhutaan työttömyydestä, jokainen puolue on ohjelmissaan samaa mieltä yhdestä aiheesta: sitä pitää olla mahdollisimman vähän. Tähän ne yhteneväisyydet sitten päättyvätkin.

Kysyimme puolueilta, pitääkö ansiosidonnaisen työttömyysturvan taso ja kesto pitää vähintään nykyisellä tasollaan ja puolueet vastasivat alla olevan kuvan mukaisesti. Käythän lukemassa myös maanantaina julkaistun jutun ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksesta.

Kaaviokuva, jossa väite ”Ansiosidonnaisen työttömyysturvan taso ja kesto pidettävä vähintään nykyisellä tasollaan” ja alla puolueiden vastaukset ylöspäin ja alaspäin osoittavina peukkuina.

Kokoomus (Kok.): Ei

Puolue perusteli: ”Kokoomuksen mallissa työttömyysturva olisi aluksi korkeampi ja lopuksi matalampi kuin tällä hetkellä. Lisäksi kestoa voisi lyhentää, sillä tutkimusten mukaan työllistyminen tapahtuu usein juuri ansiosidonnaisen turvan päättyessä. Kokoomus haluaa laajentaa ansiosidonnaisen kuulumaan kaikille, ei vain kassaan kuuluville. Tämä on oikeudenmukaisuuskysymys.”

Sosialidemokraatit (SDP): Kyllä

Perussuomalaiset (PS): Ei

Puolue perusteli: ”Kannustinloukkujen korjaamiseksi Suomessa tulee mallintaa Ruotsissa 2000-luvulla harjoitettua pitkäjänteistä veropolitiikkaa, jossa ansiotuloverotusta on kevennetty kaikilla tulotasoilla, mikä on tukenut länsinaapurimme vahvaa työllisyyskehitystä. Ruotsissa on keskiansioita nauttivan henkilön verotus useita prosenttiyksikköjä Suomea alhaisempi, jolloin kannustin lisätä työntekoa on merkittävästi korkeampaa kuin Suomessa.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen on myös yksi mahdollinen keino kannustaa työnhakuun nykyistä aktiivisemmin, koska tutkimustiedon mukaan työllistymispiikki havaitaan ansiosidonnaisen kauden loppupuolella. Tämä tarpeellinen uudistus on pyrittävä toteuttamaan työmarkkinaosapuolten kanssa sopien. Samalla ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä olevien ja sen ulkopuolelle jäävien Kelan työmarkkinatuen ja peruspäivärahan varassa olevien taloudellista eriarvoisuutta tulee pienentää, mikä samalla vähentää toissijaisten tulonsiirtojen tarvetta.”

Keskusta (Kesk.): Ei

Puolue perusteli: “Keskusta on valmis uudistamaan työttömyysturvaa tavalla, joka kannustaa työn vastaanottamiseen, mutta samalla ansiosidonnainen työttömyysturva ulotetaan kaikille.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskesto tulee porrastaa työssäolon pituuden mukaan siten, että lyhyempi työssäoloaika kartuttaa lyhyemmän enimmäiskeston ja pidempi pidemmän. Muutetaan työssäoloehdon kertyminen palkkatuloihin perustuvaksi (ns. euroistaminen).

Yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi ansiosidonnainen työttömyysturva ulotetaan kaikille. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on mahdollistaa työttömyysturvan kerryttäminen sekä palkansaajana että yrittäjänä tehdystä työstä (ns. yhdistelmävakuutus).”

Vihreät (Vihr.): Ei

Puolue perusteli: “Vihreiden tavoitteena on ansioturvan varassa oleville riittävä ja joustava työttömyysturva.

Vihreät on kuitenkin valmis uudistamaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa sitomalla sen keston suhdannetilanteeseen. Laskusuhdanteen ja vaikean työllisyystilanteen aikana ansioturvaa maksettaisiin pidempään, kun taas noususuhdanteessa kesto voisi olla nykyistä lyhyempi.”

Vasemmistoliitto (Vas.): Kyllä

Puolue perusteli: “Työttömyys koskettaa lähes jokaista suomalaista jossain vaiheessa elämää. Työpaikkoja ei saada lisää leikkauksilla työttömyysturvaan, vaan panostamalla niin julkisiin investointeihin, osaamiseen kuin yritysten toimintaedellytyksiin.”

Kristillisdemokraatit (KD): Ei

Puolue perusteli: “Kesto kyllä, mutta porrastus tasossa.”

Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP): Ei

Puolue perusteli: “Ansiosidonnaista työttömyysturvaa tulee uudistaa kannustavampaan suuntaan. Esimerkiksi porrastamalla sitä niin, että päiväraha on korkeampi alussa ja matalampi loppupäässä. Vaihtoehtoisesti työttömyyspäivärahan kestoa voisi porrastaa enemmän työhistorian perusteella.”

Työväestön vastaukset ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja sosiaaliturvaa koskeviin kysymyksiin

Kysyimme työväestöltä ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ja sosiaaliturvasta yleisemminkin. Vastaajat ovat sitä mieltä, että sosiaaliturvan saamisen pitää perustua syyhyn, kuten esimerkiksi sairauteen, työttömyyteen tai opiskeluun. Vastaajista 84 prosenttia kannattaa sosiaaliturvan perustumista syyhyn. Selkeä enemmistö, 67 prosenttia vastaajista, kannattaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan säilyttämistä osana työttömyyskassajärjestelmää. Myös vähintään nykyisen kestoinen ansiosidonnainen työttömyysturva saa erittäin laajaa kannatusta.

Pylväsdiagrammi, jossa otsikkona ”Työttömyysturvan (ansioturvan) kestoa ei pidä leikata, vaikka valtion pitäisikin tehdä säästöjä” ja alla vastausten jakautuminen prosentuaalisesti pylväin kuvattuna.

Tutkimusdata on saatu SAK:n eduskuntavaalitutkimus 2022 -tutkimuksesta, jonka toteutti Kantar Public ja johon vastasi 1 084 henkilöä.

Myös Vaalistajan mielipide on selkeä: ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ei kannata koskea, sillä työttömyys saattaa osua kohdalle kenelle tahansa. Tästä jatkammekin heti seuraavassa jutussamme torstaina!