20/02/23

Työttömälle porrastreeniä?

Vaalistaja selvittää, mitä työttömyysturvan porrastuksella tarkoitetaan ja mitä se tarkoittaisi työttömäksi jäävän kannalta. Spoiler alert: ei mitään kovin kivaa

Ennen kuin voimme haastaa puolueita työttömien kohtelusta, on puhuttava siitä, miten työttömiä tuetaan takaisin työelämään tällä hetkellä. Vinkkinä jo tässä vaiheessa: on aika isoja eroja, mitä puolueet ajattelevat työttömistä.

Suomennetaanpas ensin jargon nimeltä ansiosidonnainen työttömyysturva. Se on vakuutus, joka otetaan työttömyyden varalta. Idea on sama kuin esimerkiksi kotivakuutuksessa. Kukaan ei koskaan toivo sille olevan tarvetta. Mutta kun vedet ovat lattialla tai televisio säpäleinä, helpottaa, että vakuutus korvaa osan vahingoista. Ansiosidonnainen työttömyysturva kääntyy arkikielessä usein pelkäksi ansiosidonnaiseksi.

Kaikki eivät saa automaattisesti ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Kuten useimmat vakuutukset, myös se pitää ostaa erikseen. Vakuutus otetaan liittymällä työttömyyskassan jäseneksi. Ne, jotka liittyvät ammattiliitoon, liittyvät yleensä samalla työttömyyskassaan ja maksavat tietyn osan palkastaan työttömyyskassan jäsenmaksua. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa saadakseen on lisäksi täytettävä muut työttömyysturvan saannin ehdot. Tärkein näistä on työssäoloehdon täyttyminen eli ennen työttömyyttä on oltava töissä noin kuusi kuukautta. Muut ehdot löytyvät vaikkapa täältä. Ne, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan, saavat Kelan peruspäivärahaa.

Ansiosidonnaista voi saada tällä hetkellä 300–500 päivää. Suurin osa saa 400 päivää, mutta jos työurasi on vielä alkuvaiheessa, on kesto 300 päivää. Työuran loppupuolella ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa maksetaan 500 päivää. Sen jälkeen edelleen työttömänä oleva voi hakea Kelan työmarkkinatukea.

Mitä tarkoittaa työttömyysturvan porrastus?

Ei, kyse ei ole siitä, että tarjoamme työttömille ilmaisen porrastreenin kerran viikossa. Työttömyysturvan porrastuksella tarkoitetaan, että ihminen saa sitä vähemmän rahaa, mitä pidempään hän on työttömänä. Eli esimerkiksi jo kolmen kuukauden jälkeen ansiosidonnainen pienenee. Eihän tuo työttömyyspäiväraha tällä hetkelläkään kauhean suuri ole. Esimerkiksi SAK:lainen työtön, joka on työttömyyskassan jäsen, saa sitä keskimäärin 1 150 euroa kuussa verojen jälkeen. Tällä summalla ei etelän matkoja varailla, vaan katse on tiukasti kauppojen punaisissa lapuissa.

Porrastaminen voi toisaalta tarkoittaa myös sitä, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa maksetaan yksinkertaisesti lyhyempi aika kuin nykyinen 300–500 päivää. Eräs puolue (kok.) on esittänyt ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista kaikilla mahdollisilla tavoilla, mm. keston puolittamista ja tuen leikkaamista.

Ja kuten ostosteeveessä sanotaan: eikä siinä vielä kaikki! Mallissa siis voittaisivat ne, joiden työttömyysjaksot jäävät tyypillisesti lyhyiksi. Tähän porukkaan kuuluu esimerkiksi opettajat, juristit ja muut korkeakoulutetut. Myös suurissa kaupungeissa on helpompi työllistyä, koska siellä on tarjolla enemmän työmahdollisuuksia. Maksajan rooliin joutuisivat ne, joilla on matalampi koulutus, ja ne, jotka asuvat pienemmillä paikkakunnilla. Malli aiheuttaisi vaikeuksia myös niille, joilla on jokin työllistymistä hankaloittava sairaus tai vamma. Eli hyväosaisille lisää, kaikilta muilta pois. Ei todellakaan ole reilua!

Ja nyt päästään asian porkkanaan. Tai oikeastaan keppiin. Osa puolueista tuntuu ajattelevan, että työttömät ovat laiskoja ja heidät pitää patistaa töihin. He uskovat, että kyllä ihminen työllistyy, kun hänelle annetaan tarpeeksi keppiä. Sitä on syytä tarjoilla aivan viimeistään siinä vaiheessa, kun ansiosidonnainen loppuu. Tätä näkemystään he perustelevat usein alla olevalla kuvalla.

Kaaviokuva, jonka otsikko on ”Tätä kuvaa sinun halutaan katsovan”. Kaaviossa on jyrkkä työllistyneiden määrän lisäys kohdassa, jossa ansiosidonnainen työttömyysturvan saaminen päättyy.

Kieltämättä tästä voi saada sen käsityksen, että hillitön määrä ihmisiä ryntää työmarkkinoille juuri kun ansiosidonnainen loppuu. Mutta katsotaanpa samasta tilanteesta hieman laajempi kuva.

Kaaviokuva, jonka otsikko on ”Tältä se näyttää, kun katsotaan työllistyneiden määrää työttömyyden alusta”. Kaaviosta selviää, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan alussa moni sen saaja työllistyy ja työllistyneiden määrä laskee sitä mukaa, kun ansiosidonnaisen työttömyysturvan loppuminen lähestyy. Kohdassa, jossa ansiosidonnainen työttömyysturvan saaminen päättyy, on kokonaiskuvaan nähden pieni nousu.

Alimmainen kuva osoittaa, että suurin osa työttömäksi jäävistä itse asiassa työllistyy hyvinkin nopeasti uudelleen. Viimeisellä viikolla ennen työttömyysturvan päättymistä työllistyy noin 2 300 henkilöä eli noin 0,4 prosenttia. Se saattaa olla iso määrä katsojia jalkapallon Veikkausliigan ottelussa, mutta työttömyystilastoissa tämä luku on suurin piirtein yhtä merkittävä kuin kaupassa myytävän siman alkoholipitoisuus (noin 0,5 %). Kotitekoisen siman käymisasteeseen emme ota kantaa.

Onneksi puolueissa on eroja, tässäkin asiassa!

Toiset puolueet nimittäin ajattelevat, että työttömät tarvitsevat kepin sijasta porkkanaa. Vanhassa lastenlaulussa jollotetaan porkkanan popsimisesta hampaiden vahvistamiseksi, mutta se ei yksistään riitä. Työttömyyden syyt ovat syvemmällä. Tähän paneudumme torstain jutussamme.

Luethan myös juttumme, jossa kävimme läpi puolueiden mielipiteet.

Eeva Vekki pitää kiinni itsensä kokoisesta Vaalistaja-tussista, vieressä teksti "Viikon testi: Paljonko tiedät työttömyydestä?".