16/03/23
Leikattaisiinko vähän?
Raha – tai oikeastaan sen puute – on joka vaalien kestoaihe. Summat ovat suuria ja leikkuria asetellaan milloin minnekin. Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella?
Suomen velkaantumiseen tulee suhtautua vakavasti, mutta ihan samoilla säästövinkeillä sitä ei voi hoitaa kuin omaa lomapakkoa. Eikä se taitaisi onnistuakaan, kun summissa on moninkertaisesti nollia ja rahoilla on hoidettava koko väestön tarpeita. Karkeasti voi sanoa, että tulopuolella on verot, menopuolella hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Ei veroja, ei palveluja.
Viime viikon perjantaina kysyimme, maksatko mielelläsi veroja? Saimme yhteensä vastauksia 143 kappaletta ja näin te vastasitte:
Eli me maksamme ihan mielellämme veroja, koska hyödymme siitä. Joskus toki harmittaa, jos joku hyötyy enemmän kuin itse, mutta kun kaikki pysyvät mukana, ei rikkaiden asuinalueita tarvitse rajata piikkilanka-aidoilla.
Ja aina ei tule mieleen, että verorahoilla jokaiselle synnyttäminen on turvallista ja edullista ja maanteille vedetään uutta pikeä ja aurat putsaavat yleiset tiet. Maailman mittakaavassa tämä suomalainen järjestelmä on jotain, mistä tullaan ottamaan oppia.
Tästä on syytä puhua.
Ongelma: Palkasta maksettavan veron kevennys tulee kalliiksi pieni- tai keskituloiselle
Ratkaisu
Vaalistaja julkisti laskurin, josta voit käydä itse laskemassa, kummasta on sinulle enemmän hyötyä: veronkevennyksistä vai kiky-maksujen siirrosta takaisin työnantajien maksettavaksi. Spoiler alert! Kokoomuksen esittämät veronkevennykset hyödyttävät eniten suurituloisia. Jos taas palkan sivukuluista otettavat kiky-maksut siirrettäisiin takaisin työnantajille, pieni- tai keskituloiselle jäisi todennäköisesti enemmän rahaa käteen kuin veronkennyksestä.
Kiky-maksujen siirto toimii paremmin kuin veronkevennykset myös julkisten palvelujen kannalta. Jos verovaroja kerätään vähemmän, on valtiolla myös vähemmän rahaa käytössä julkisten palveluiden ylläpitämiseen. Kun valtio ei pysty tarjoamaan riittävän hyviä palveluita, on palkansaajan maksettava niitä omasta pussistaan.
Ongelma: Julkiselta sektorilta leikkaaminen tuhoaa hyvinvointivaltion
Ratkaisu
Julkiselta sektorilta leikkaaminen tai julkisen sektorin tehostaminen ovat kiertoilmaisuja, jotka käytännössä tarkoittavat esimerkiksi seuraavia asioita: varhaiskasvatuksen ryhmäkoot kasvavat, opiskelijoiden tukia pienennetään ja vanhusten hoivasta karsitaan. Sairaanhoito joutuu keskittymään vain kiireellisiin tapauksiin, jolloin ei-henkeä uhkaavat ja mielenterveyden ongelmat jäävät hoitamatta tai hoito viivästyy. Tällaisessa maailmassa hyvätuloiset saavat hoivaa ja turvaa rahalla, mutta entäs sinä?
Ongelma: Suomen valtion velka
Ratkaisu
Suomi ei ole juhlinut viime vuosina velaksi, vaan se on ottanut velkaa voidakseen kannatella ihmiset ja yritykset pandemian ja yllättävien talouteen vaikuttaneiden kriisien läpi. Toki valtion velkaantumiseen ei voi suhtautua huolettomasti, tästä kaikki ovat sama mieltä. Siihen yksimielisyys sitten loppuukin.
Vaalistaja haluaa ensimmäisenä kiittää kokoomusta suoraselkäisyydestä: he kertovat, miten paljon he haluavat leikata ja antavat osviittaa myös kohteista. Esimerkiksi perussuomalaisten talousohjelmasta on poistettu kaikki luvut ja konkreettiset esitykset.
Kokoomuksen ratkaisu velkaantumisen hillitsemiseen on leikata 9 miljardia euroa valtion menoista seuraavan kahdeksan vuoden aikana. Ihan suoraan ei löydy leikkauslistaa, mutta soutamisen ja huopaamisen jälkeen tuntuukin, että leikkauskohteet löytyvät sosiaali- ja terveyspalveluista. Niistä ”tehostamalla” saadaan miljardin säästöt. Myös työttömyysturvaa leikkaamalla puolue saisi raavittua kasaan 510 miljoonaa euroa (Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti 2023). Kallis kohde, voit lukea perustelut siitä täältä.
Yksi mahdollisuus lisärahoitukseen olisi tilkitä Titanicin mentäviä aukkoja verotuksessa. Esimerkiksi jos listaamattomien yritysten osinkoverotuksen ongelmat tilkitään, saadaan verotuloja jo miljardiluokassa, puhumattakaan pimeän työn jättämistä veroaukoista. Finnwatchin mukaan pelkästään aggressiivinen verosuunnittelu (lue: verovälttely) tuottaa 1,4 miljardin euron loven valtion verotuloihin.
Lisäksi huolehtimalla ihmisten hyvinvoinnista ajoissa säästämme pitkän pennin. Ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.