08/03/23
Yleissitovat työehtosopimukset ja luottamusmiehen asema – katso, mitä mieltä puolueet ovat
Vaalistaja selvittää viikoittain, mitä mieltä puolueet ja työväestö ovat työntekijöille tärkeistä asioista. Tällä viikolla kysyimme, mitä mieltä puolueet ovat yleissitovista työehtosopimuksista ja luottamusmiehen asemasta.
Kysyimme puolueilta: Yleissitovista työehtosopimuksista on pidettävä kiinni tulevaisuudessa
Yksi kestoaihe suomalaisessa poliittisessa keskustelussa on työehtosopimusten yleissitovuus. Yleissitovuus tarkoittaa, että kaikkien kyseisen alan työnantajien on noudatettava samoja pelisääntöjä riippumatta siitä, kuuluvatko ne työnantajaliittoon vai eivät. Yleissitovissa työehtosopimuksissa sovitaan esimerkiksi sairausajan palkoista ja perhevapaista. Lue lisää aiheesta maanantain jutustamme.
Joidenkin puolueiden mielestä yleissitovuudesta luopuminen olisi avain onneen suomalaisille yrityksille. Näin puolueet vastasivat ja perustelivat vastauksiaan:
Kokoomus (Kok.): Ei
Puolue perusteli: ”Kokoomus kannattaa sopimisen vapauden lisäämistä työpaikoilla. Mikäli sopuun ei päästä paikallisesti yhdessä, sovellettaisiin työehtosopimuksen ehtoa.”
Vaalistaja selvitti: Kokoomus ei vastannut kyllä/ei esittämäämme kysymykseen eikä ottanut kantaa yleissitovuuden säilyttämiseen. Puolueen kansanedustajat ovat tällä vaalikaudella tehneet lakialoitteen (pdf), jolla yleissitovista työehtosopimuksista voitaisiin merkittävästi poiketa. Lisäksi puolueen tulevaisuusasiakirjassa mainitaan samansuuntaisia tavoitteita.
Kokoomuksen puoluekokous on hyväksynyt aloitteita, joissa esitetään yleissitovista työehtosopimuksista luopumista. Lisäksi puheenjohtaja Petteri Orpo on kannattanut asiaa.
Sosialidemokraatit (SDP): Kyllä
Perussuomalaiset (PS): Kyllä
Puolue perusteli: ”Kyllä. Valtakunnallisten työehtosopimusten vastinparina on aina työrauhavelvoite. Työnantajajärjestöt näkevät päiväunia yrityskohtaisesta työrauhavelvoitteesta. Tämä mahdollistaisi sen, että heikommin järjestäytyneissä työpaikoissa työntekijää vietäisiin kuin litran mittaa tulevaisuuden neuvotteluissa.
PRH:n ja Verohallinnon yhdessä ylläpitämän tietojärjestelmän mukaan Suomessa on noin 20 000 yli 10 henkeä työllistäviä yritystä. Jos jokainen sopisi työehdoistaan itse, tuo tarkoittaisi noin 10 000 työehtosopimusneuvottelua vuosittain. Puhumattakaan siitä, jos nuo neuvottelut käytäisiin työntekijätasolla. Tämän seurauksena työmarkkinoiden rauhattomuus kasvaa eikä suinkaan vähene. Kun riski työpaikkojen häiriöille kasvaa eksponentiaalisesti, Suomeen sijoittamisen kynnys kasvaa. Tämän, suurelta osalta poliittisen maariskin kasvamisen takia monet yritykset joutuvat miettimään kannattaako Suomeen enää investoida.
Työehtosopimusjärjestelmä ja yleissitovuus ovat elintärkeitä oikeudenmukaisten työmarkkinoiden kannalta. Niiden romuttaminen iskisi kaikkein kipeimmin jo valmiiksi pienipalkkaisimpien työntekijöiden nilkkaan. Monet näistä aloista ovat naisvaltaisia.”
Keskusta (Kesk.): Kyllä
Puolue perusteli: “Työehtosopimusjärjestelmän ja yleissitovuusjärjestelmän toimivuutta on syytä selvittää ja tehdä tarvittavat muutokset lainsäädännön ajantasaistamiseksi niin työntekijöiden vähimmäisehtojen turvaamisen kuin yritysten näkökulmasta.
Keskustan tavoite tulevalle vaalikaudelle on paikallisen sopimisen edistäminen sen esteitä poistamalla. Ensivaiheessa tulee poistaa järjestäytymättömien, alle 30 työntekijää työllistävien yleissitovaa työehtosopimusta noudattavien yritysten paikallista sopimista koskevat esteet. Tällöin kirjattaisiin samalla lakiin työntekijöiden edustus yritysten hallinnossa ja päätöksenteossa yli 100 henkilön yrityksissä. Tämä voi tapahtua esimerkiksi hallitus- tai johtoryhmätasolla.”
Vihreät (Vihr.): Kyllä
Vasemmistoliitto (Vas.): Kyllä
Puolue perusteli: “Yleissitova työehtosopimus antaa työntekijälle turvan, jonka päälle voidaan aina paikallisesti sopia paremmin. Reilusti toteutettuna paikallinen sopiminen on työntekijöiden ja työnantajien etu, kun yritykset eivät voi hakea kilpailuetua rikkomalla riittäviä ja turvallisia työehtoja.”
Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP): Kyllä
Puolue perusteli: ”Samalla on selvää, että työmarkkinoita on uudistettava. Tarvitsemme parempia edellytyksiä paikalliselle sopimiselle. Sopimisen kieltoja tulee poistaa ja myös järjestäytymättömille yrityksille tulee antaa yhdenvertaiset mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen.”
Kristillisdemokraatit (KD): Ei
Puolue perusteli: “Kyllä/Ei – Palkan osalta kyllä, mutta muista työehtosopimuksen asioista pitäisi voida vapaammin sopia paikallisesti.”
Kysyimme puolueilta: Luottamusmiehen asema on turvattava lainsäädännöllä, myös järjestäytymättömissä yrityksissä
Toinen kestoaihe on luottamusmies ja hänen asemansa. Tällä hetkellä niillä työpaikoilla, jotka noudattavat työehtosopimusta, liittoon kuuluvat työntekijät valitsevat keskuudestaan luottamusmiehen. Tämä edustaa heitä neuvoteltaessa työnantajan kanssa.
Tällä hetkellä luottamusmiehen valinnan perusteet tulevat siis ainoastaan työehtosopimuksista, eivät laista. Kysyimme, mitä mieltä puolueet ovat aiheesta.
Kokoomus (Kok.): Ei
Puolue perusteli: ”Kokoomus kannattaa henkilöstön oikeutta valita edustajansa, mutta edustaja ei aina ole ammattiliiton edustaja, ellei henkilöstö itse näin valitse.”
Sosialidemokraatit (SDP): Kyllä
Perussuomalaiset (PS): Ei
Puolue perusteli: ”Luottamusmiehet muodostavat liittojen tukirakenteen. Siksi luottamusmiesten valinta on pidettävä ammattiosastojen ja liittojen hallussa. Ei ole järkevää palata lakisääteiseen luottamusmiesjärjestelmään. Järjestäytymättömissä yrityksissä voivat järjestäytyneet työntekijät yhdessä ammattiosastonsa kanssa järjestää vaalit milloin tahansa.”
Vaalistaja selvitti: Perussuomalaisten vastaus on hieman hämärä, sillä puolue kannattaa ammattiliittoihin tukeutuvaa luottamusmiesjärjestelmää. Kuitenkin itse kysymykseen lainsäädännön parantamisesta puolue vastaa ”Ei ole järkevää”, joten Vaalistaja tulkitsi vastaukseksi ”EI”.
Keskusta (Kesk.): Kyllä
Puolue perusteli: “Luottamusmiehen asemaa voitaisiin lainsäädössä selkeyttää siten, että jatkossa voitaisiin valita luottamusmies myös järjestäytymättömissä yrityksissä. Järjestelmää tulee kehittää niin, että kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa henkilöstön edustajan valintaan.”
Vihreät (Vihr.): Ei
Puolue perusteli: ”Työntekijöiden neuvotteluvoima pitää turvata myös järjestäytymättömissä yrityksissä. Vihreät parantaisi luottamusvaltuutetun tiedonsaantioikeutta ja suojaa työehtosopimuksissa luottamusmiehistä sovitulle tasolle. Vihreät myös selvittäisi luottamusvaltuutetun mahdollisuutta toimia yrityskohtaisen työehtosopimuksen sopijapuolena.”
Vasemmistoliitto (Vas.): Kyllä
Puolue perusteli: “Suomalainen työmarkkinamalli on perustunut siihen, että työntekijät ja työnantajat sopivat keskenään työehtosopimusten sisällöistä valtakunnallisissa neuvotteluissa. Nyt työnantajaliitot ovat määrätietoisesti ajaneet sopimisen pilkkomista yhä pienempiin kokonaisuuksiin, yritys- ja yksilötasoisiin neuvotteluihin, jolloin työntekijän neuvotteluasema heikkenee. Työntekijöiden aseman, oikeuksien ja neuvottelumahdollisuuksien turvaamiseksi on luottamusmiehen asemasta säädettävä nykyistä tiukemmin lailla, säilyttäen työehtosopimuksessa määritetyn luottamusmiehen ensisijaisuuden.”
Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP): Ei
Puolue perusteli: ”Samalla on selvää, että työmarkkinoita on uudistettava. Tarvitsemme parempia edellytyksiä paikalliselle sopimiselle. Sopimisen kieltoja tulee poistaa ja myös järjestäytymättömille yrityksille tulee antaa yhdenvertaiset mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen.”
Kristillisdemokraatit (KD): Ei
Puolue perusteli: ”EI, meillä on tosiaan järjestäytymisen vapaus, ei pakkoa.”
Mitä mieltä työväestö on?
Työväestö kannattaa mykistävän ylivoimaisella enemmistöllä sekä yleissitovia työehtosopimuksia että luottamusmiehen aseman turvaamista työpaikoilla. Yleissitoville työehtosopimuksille ja niiden tulevaisuudelle peukun ylös nosti 77 prosenttia vastaajista. Vain 2 prosenttia vastaajista oli täysin valmis luopumaan yleissitovista työehtosopimuksista.
Tutkimusdata on saatu SAK:n eduskuntavaalitutkimus 2022 -tutkimuksesta, jonka toteutti Kantar Public. Kysymykseen vastasi 1 004 henkilöä.
Työväestö vastasi lähes samalla tavalla kysymykseen, kenen tehtävänä on pitää työntekijöiden puolia paikallisesti neuvoteltaessa. Vastaajista 78 prosenttia halusi, että liiton luottamusmies ajaa heidän etujaan työnantajan kanssa neuvoteltaessa.
Tutkimusdata on saatu SAK:n eduskuntavaalitutkimus 2022-tutkimuksesta, jonka toteutti Kantar Public. Kysymykseen vastasi 1 140 henkilöä.