06/03/23
Mennäänkö töihin tappelemaan?
Töihin mennään tekemään töitä. Yleensä jotain sellaista, johon on koulutus ja jota on suurimman osan aikaa kiva tehdä. Harvan mielestä parasta työssä on vääntäminen pomon kanssa. Ja sama toisinpäin: pomolla on muutakin hommaa ja murheita, kuin käydä jokaisen työntekijän kanssa erikseen läpi, mitä kukakin saa ja mitä ei.
Tällä kertaa puhumme siitä, millaisella järjestelmällä Suomessa on varmistettu, että työelämässä asiat eivät rullaa vahvimman oikeudella. Sen sijaan oikeuksista ja velvollisuuksista sopivat puolestamme sopimisen asiantuntijat ja me muut saamme keskittyä siihen, missä olemme ammattilaisia.
Suomalainen työelämä nojaa kahteen tukipilariin. Ensimmäinen on laki. Meillä on useassa lainkohdassa määräyksiä, joilla on vaikutuksia työelämään. Esimerkiksi montako tuntia töitä saa enimmillään teettää päivässä ja paljonko lomaa työntekijälle vähintään kuuluu. Sieltä löytyy myös kohtia, joissa työnantajaa velvoitetaan rangaistuksen uhalla pitämään huolta työntekijöiden terveydestä ja puuttumaan esimerkiksi syrjintään tai kiusaamiseen.
Toinen tukipilari on työehtosopimus. Yli 80 prosenttia työntekijöistä työskentelee työpaikoissa, joissa on noudatettava jotain työehtosopimusta. Yleensä työehtosopimuksessa on sovittu asioista työntekijän näkökulmasta paremmin kuin laissa. Kun lait koskevat kaikkia ja ne säätää eduskunta, on työehtosopimus sovittu aloittain ja sen sopivat kyseisen alan työntekijöitä ja työnantajia edustavat järjestöt eli ammattiliitot ja työnantajajärjestöt.
Järjestelmä on oikeudenmukainen. Palkkaa ei makseta pärstäkertoimella, vaan tehtävän ja taitojen mukaisesti. Harva huomaisi myöskään neuvotella itselleen edut kaikkiin tilanteisiin lomarahoista omiin ja (tulevien) lasten sairastumisiin.
Työehtosopimus myös neuvotellaan uudestaan muutaman vuoden välein ja yleensä palkka nousee ilman, että sinun tarvitsee itse käydä sitä pomolta pyytämässä! Keskustelussa on aina myös uusia avauksia, kuten esimerkiksi mahdollisuus saada vapaata iäkkäiden vanhempien hoitamiseen. Osa toteutuu ja osa ei.
Osa järjestelmää on diili, jossa työntekijät valitsevat keskuudestaan luottamusmiehen, joka saa työajalla kouluttautua työehtojen asiantuntijaksi ja edustaa työntekijöitä. Tämä helpottaa kaikkien työtä, koska työntekijä voi keskittyä työntekoon ja työnantaja voi neuvotella yhden ihmisen kanssa ja tietää, että näin sovituilla asioilla on myös työtekijöiden tuki.
Kun perusasiat on kunnossa, voi keskittyä olennaiseen
Mitä hyötyä on siitä, että työntekijät ja työnantajat ovat ulkoistaneet työehdoista sopimisen? Työelämä koostuu muustakin kuin työtehtävien mekaanisesta suorittamisesta. Jos työpaikalla työntekijöillä ja työnantajilla on sopimus, miten voitto jaetaan reilusti sen tekemiseen osallistuneiden ihmisten kesken, voidaan keskittyä rakentamaan yhdessä menestyvää yritystä. Jos pomo joustaa, sinäkin joustat. Jos pomo on sinun puolellasi, sinä haluat auttaa pomoa menestymään.
Työ2030-hanke tutki luottamuksen merkitystä työpaikoilla. Sen mukaan luottamus parantaa työntekijöiden aktiivisuutta ja saa heidät innovoimaan ja kehittämään työpaikkaa. Tämä puolestaan parantaa työpaikan tuottavuutta ja auttaa sitä menestymään. Usein työntekijät myös voivat paremmin sellaisissa työpaikoissa, jossa on paljon luottamusta.
