02/03/23
Työmarkkinarikollisuuden viidakkoa kitkemässä
Ei voi olla oikein, että työpaikoilla käytetään hyväksi työntekijöitä. Lainsäädännössä on tälläkin hetkellä työmarkkinarikollisen kokoinen reikä, joka on tukittava mahdollisimman nopeasti. Vaalistaja tarjoaa paikkauspaketin, joka parantaa sekä työntekijöiden että rehellisten yrittäjien asemaa.
Edellisessä Vaalistajan viikkokatsauksessa kysyimme, onko teitä huijattu työelämässä. Vastauksia saimme 140 kappaletta ja näin te vastasitte:
Luku on jopa huolestuttavan suuri, sillä liki puolet teistä on kokenut tulleensa huijatuksi työelämässä ja lisäksi 13 prosenttia teistä tuntee jonkun toisen, jota on vedetty nenästä. Valitettavan harva tuntee omat oikeutensa työelämässä riittävän hyvin – vaikka toivoisimmekin asian olevan toisin.
Meille tulee myös jatkuvasti työntekijöitä, joille suomalainen työelämä pelisääntöineen on vieras. Ja onneksi tulee, sillä Suomi tarvitsee lisää työntekijöitä! Suomi harmaantuu, hoivan tarve lisääntyy ja syntyvyys on alhainen. Työikäisiä on yksinkertaisesti liian vähän ja tarvitsemme ulkomailta lisää ihmisiä pitämään työpanoksellaan Suomen pyörimässä. Valitettavasti työperäinen hyväksikäyttö kohdistuu usein juuri tänne muualta töihin tulleisiin ihmisiin. Ongelma eivät ole maahan muuttaneet, vaan heitä väärin kohtelevat työnantajat.
Suomessa laki ei suojele tarpeeksi työntekijää. Näin on erityisesti silloin, kun työntekijä ei tunne lakeja tai suomalaisen työelämän pelisääntöjä. Työntekijöitä hyväksikäyttävän työnantajan riski jäädä kiinni on naurettavan pieni ja rangaistukset olemattomia. Lisäksi työntekijä joutuu itse taistelemaan väärin tekevää työnantajaansa vastaan. Se vaatii rohkeutta eikä ole kaikissa tilanteissa edes mahdollista. Tästä on syytä puhua.
Työväestö kannattaa työperäistä maahanmuuttoa – yhdellä ehdolla
Vaalistaja kysyi työväestön näkemystä työperäisestä maahanmuutosta. Vastaajista 88 prosentia on sitä mieltä, että Suomeen saa tulla töihin, kunhan kaikilla Suomessa töitä tekevillä on samat työehdot. Yhtä moni on sitä mieltä, että kaikille, myös pakolaisille, kuuluu sama ihmisarvo.
Tutkimusdata on saatu SAK:n eduskuntavaalitutkimus 2022 -tutkimuksesta, jonka toteutti Kantar Public. Kysymykseen vastasi 1 084 henkilöä.
YLE kysyi puoluejohtajilta 31.1.2023, pitäisikö työperäistä maahanmuuttoa Suomeen helpottaa tulevalla vaalikaudella? Kahdeksan puoluejohtajaa helpottaisi työperäistä maahanmuuttoa ja vain yksi, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, vastasi ei.
Mitä pitää tehdä?
Valitettavasti erilaista hyväksikäyttöä tapahtuu suomalaisessa työelämässä aivan liikaa ja esille tulleet tapaukset muodostavat vain jäävuoren huipun. Hyväksikäyttöä on esimerkiksi se, että työnantaja maksaa työntekijälleen liian pientä palkkaa. Pahimmillaan työnantaja voi uhkailla työntekijäänsä oleskeluluvan peruuttamisella, mikäli tämä nostaa metelin.
Ongelma: Liian pienen palkan maksaminen ei ole rikos
Ratkaisu
Alipalkkaus on kriminalisoitava eli siitä on tehtävä myös laissa rikollista toimintaa. Rikoksesta on seurattava tuntuva rangaistus. Ei voi olla niin, että liian pientä palkkaa maksava yrittäjä saa kilpailuedun rehellisiin yrittäjiin verrattuna. Viranomaisilla on oltava paremmat resurssit ja laajemmat toimivaltuudet puuttua epärehellisten yrittäjien toimintaan.
Nykyinen Sanna Marinin (sd.) hallitus on selvittänyt, mitä asialle voisi tehdä, ja jotain on jo tehty. Juuri helmikuussa hyväksyttiin lainmuutos, jolla laajennettiin työpaikkojen työsuhdeasioita valvovien aluehallintaviranomaisten velvollisuutta ilmoittaa työpaikkojen petos- ja kiskontarikosepäilyistä poliisille.
Lisäksi aluehallintaviranomaisten velvollisuuksia laajennettiin. He voivat antaa työnantajalle kehotuksen, mikäli työntekijälle ei makseta yleissitovan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Tätä voidaan tarvittaessa tehostaa myös uhkasakolla.
On kuitenkin hämmentävää, että alipalkkausta itsenäisenä rikoksena ei ole kriminalisoitu Suomen rikoslainsäädännössä.
Ongelma: Hyväksikäytetty työntekijä ei uskalla tai pysty haastamaan työnantajaansa oikeuteen
Ratkaisu
Työnantajan haastaminen oikeuteen on kallista ja prosessi voi kestää vuosia. Ei ole myöskään takeita, että oikeus tapahtuu. Työnantajalle voi olla taloudellisesti kannattavaa hyväksikäyttää työntekijöitään, jos hän pitää epätodennäköisenä, että yksittäinen työntekijä uskaltaa viedä asiaa viranomaisten tietoon. Tämän takia ammattiliitoille pitää saada kanneoikeus eli oikeus haastaa työnantaja oikeuteen työntekijän puolesta. Se parantaisi ammattiliittojen mahdollisuutta puolustaa työntekijöiden oikeuksia.
Kun ammattiliitto haastaa työnantajan oikeuteen, vältetään myös työnantajan työntekijään kohdistamat kostotoimet. Ammattiliittojen kanneoikeuden tyyppisiä ratkaisuja on maailmalla käytössä muun muassa Alankomaissa, Norjassa, Ruotsissa, Islannissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa.
Ongelma: Oleskelulupa Suomessa on sidottu yhteen toimialaan
Ratkaisu
Oleskelulupa tulisi myöntää joustavammin useammalle kuin ainoastaan yhdelle toimialalle. Oleskeluluvalla on oltava mahdollista myös kouluttautua lisää.
Työnantaja ei saa missään nimessä päästä kuin koira veräjästä tekemistään rikoksista. Rikoslaissa määritellään jo tuomiot ihmiskaupasta ja muista räikeistä rikoksista. Sen lisäksi työmarkkinarikollisille olisi syytä pohtia liiketoimintakieltoa.
Tästä on syytä puhua.
Korjaus 2.3.2023 kello 15.30: Poistettu kohdat, joiden mukaan oleskeluluvan voisi Suomessa myöntää työnantajakohtaisesti. 23.2.2023 voimaan tulleissa ulkomaalaislain muutoksissa on kuitenkin luovuttu työnantajakohtaisista oleskeluluvista.