27/02/23
Mutta mitä jos pomo varastaa sinulta?
Varkaus on rikos, näin sanoo laki. Jos työntekijä varastaa työnantajaltaan, seurauksena on potkut ja vakavissa tapauksissa vielä poliisitutkinta ja tuomio. Mitä tapahtuu, jos työnantaja varastaa työntekijältään?
Todetaan ihan ensimmäisenä, että suurin osa työnantajista on rehellisiä. Helvetissä tai sitä vastaavassa paikassa on toivottavasti jokin erityisosasto niille, jotka käyttävät hyväksi työntekijöiden tietämättömyyttä tai tarvetta saada edes jonkinlainen elanto itselleen ja perheelleen. Me keskitymme nyt siihen, mitä työntekijöiden hyväksikäyttö on ja miten siitä rangaistaan Suomessa.
Mitä on työmarkkinarikollisuus?
Työmarkkinarikollisuutta käytetään kuvaamaan sellaista toimintaa, jossa työnantaja käyttää törkeästi hyväkseen vahvempaa asemaansa työntekijäänsä nähden. Usein hyväksikäytetyiksi joutuvat ihmiset, jotka eivät tunne oikeuksiaan tai eivät uskalla sanoa pomolleen vastaan. Esimerkiksi nuorilla ei ole vielä paljon kokemusta työelämästä. Maahan muuttaneille puolestaan suomalainen työelämä ja sen toimintatavat eivät ehkä ole vielä tuttuja. Hyväksikäytetty pelkää usein työpaikan menetystä tai silmätikuksi joutumista, eikä siksi halua nostaa ongelmia esille.
Yleensä työnantaja toimii väärin saadakseen itselleen taloudellista hyötyä. Palkat voivat jäädä kokonaan tai osaksi maksamatta tai hän voi jättää palkkaan kuuluvat lisät maksamatta. Työnantaja voi yrittää säästää kuluissa eikä palkkaa tarpeeksi henkilökuntaa, jolloin työntekijöille ei ole mahdollisuutta taukoon tai suoriutua työstään työajassa. Työvälineet voivat olla vanhentuneita tai rikkinäisiä aiheuttaen onnettomuusriskin. Työnantaja voi jättää myös verot ja eläke- ja sosiaaliturvamaksut maksamatta.
Viranomaisilla on paljon valvottavaa ja mahdollisuudet toimia ovat usein aivan liian pienet. Esimerkiksi työsuojeluviranomainen voi vain pyytää lisäselvitystä ja kehottaa korjaamaan asian. Alipalkkaus ei myöskään ole rikos Suomessa.
Pahin työmarkkinarikollisuuden muoto on ihmisoikeuksien polkeminen. Työntekijä pelotellaan tai pakotetaan tekemään työtä palkatta tai liian pienellä palkalla. Hän ei usein osaa kohdemaan kieltä, ei tunne ketään eikä uskalla luottaa ammattiliittoon tai viranomaisiin. Nykyisen lainsäädännön mukaan ammattiliitto tarvitsee aina kuitenkin työntekijän luvan lähteä viemään asiaa oikeudessa eteenpäin ja viranomaisilla on rajoitteita, mihin kukakin voi puuttua. Liian moni tapaus kaatuu siihen, ettei työntekijä uskalla puhua tai haastaa työantajaa oikeuteen.
Tästä on todellakin syytä puhua, sillä työmarkkinarikolliset aiheuttavat vahinkoa myös meille kaikille veronmaksajille. Verohallinnon selvityksen mukaan valtio menettää vuosittain 480 miljoonaa euroa verotuloja ja muita maksuja.
On lisättävä vielä yksi erittäin paheksuttava toimintatapa, joka ei valitettavasti ole rikos. Kyseessä on pakkoyrittäjyys. Se tarkoittaa, että työntekijä suostutellaan, pakotetaan tai jopa huijataan toimimaan yrittäjänä. Työnantaja säästää siirtämällä työnantajamaksut (eläkemaksut, vakuutukset jne.) työntekijän maksettavaksi. Samalla katoaa oikeus palkalliseen sairauslomaan ja työntekijästä pääsee eroon, kun ei tilaa enää hänen ”yritykseltään”.
Eli näiden valopäiden toimia maksat sinä ja naapurisi. Onkin käsittämätöntä, että työmarkkinarikollisuutta ei ole saatu kuriin.
