13/02/23
Kiky – tuo tiukasti lahkeessasi roikkuva terrieri
Siltähän se kuulostaa. Kyseessä ei silti ole naapurin kaikille tasaisesti ärisevä pikkukoira. Kyseessä on työntekijöiden ansiotasoa heikentänyt ratkaisu, joka edelleen vaikuttaa tuloihisi. Vaalistaja kertoo, mikä on tuo mystinen kiky ja kuinka paljon työnantajapuoli hyötyy siitä tämänkin artikkelin lukemisen aikana.
Kiky on siis kilpailukykysopimus. Työmarkkinoilla ja politiikassa on ollut tapana keksiä sopimuksille hellyttelynimiä. Alun perin tästä piti tulla yhteiskuntasopimus. Onneksi ei tullut. ”Yhku” olisi ollut melkoinen painajainen jo lausunnaltaan. Kiky on sentään sitä vain sisällöltään.
Joku voi tässä vaiheessa kiljaista, että eikös se kikykin ole jo historiaa. Valitettavasti näin ei ole. Kiky elää ja hengittää edelleen. Se sai alkunsa vuoden 2015 eduskuntavaaleista, joiden jälkeen Suomi piti laittaa kuntoon. Myyntikuntoon vai lunastuskuntoon, sitä ei kerrottu. Radiossa soi noihin aikoihin Jari Sillanpään Sinä ansaitset kultaa. Mutta kokoomus, perussuomalaiset ja keskusta olivat sitä mieltä, että sinä ansaitset turpaan. Vahvasti sanottu? Siltä se näytti täältä työntekijän nurkkauksesta katsottuna.
Ensin Sipilän hallitus ajoi yhteiskuntasopimusta. Ajatuksena oli, että työntekijät tinkivät omastaan, että työnantajat saavat tuotteitaan paremmin kaupaksi. Yksipuolinen diili ei onnistunut. Kansalta tuli tiukka ei. Hallitus palasi suunnittelupöydän ääreen.
Seuraavaksi syntyi idea lakipaketista kustannuskilpailukyvyn vahvistamiseksi, eli pakkolakipaketista. Lainsäädännöllä olisi leikattu lomiasi ja palkanlisiäsi sekä pidennetty työaikaasi. Samalla olisi estetty sopimasta asioista lakia paremmin työehtosopimuksella.
Lopulta hallitus teki Kummisetä-elokuvista tutun tempun, tarjouksen josta ei voinut kieltäytyä. Ammattiliitot saivat valita, ottaako valtio pakolla paljon vai antavatko työntekijät suosiolla hieman vähemmän. Ja tässä tapauksessa valittiin kahdesta huonosta vaihtoehdosta vähiten huono eli kilpailukykysopimus pakkolakien sijaan.
Kiky-sopimuksella päätettiin:
- Työaikaa pidennettiin puoli tuntia viikossa ilman palkkaa.
- Palkat jäädytettiin eli työehtosopimuksilla ei voinut neuvotella sopimuskorotuksia.
- Julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja leikattiin 30 prosenttia.
- Lisäksi työntekijöille siirrettiin yhteensä 2,05 prosenttiyksikköä työnantajille kuuluneita palkan sivukuluja.
Useimmat muut heikennykset olivat määräaikaisia tai ammattiliitot ovat vuosien kuluessa onnistuneet neuvottelemaan ne pois. Palkan sivukulujen siirto jäi kuitenkin voimaan ja koskettaa yhä kaikkia työssäkäyviä suomalaisia. Tämän artikkelin lukemisen aikana työnantajapuoli hyötyi kikystä noin 12 000 euroa (n. 3800 euroa/minuutti). Kyse on työsuhteen sivukuluista, kuten työeläkemaksuista ja sairasvakuutusmaksuista (ne on ne palkkakuitin pienellä präntätyt kohdat). Työnantajat maksavat niistä siis nykyään vähemmän ja työntekijät enemmän kuin ennen kikyä.
Laskimme, että kiky-talkoot ovat kustantaneet työntekijöille jo yli 11 miljardia euroa ja kello käy koko ajan. SAK:laisen liiton jäsenen keskimääräisellä palkalla se tarkoittaa vuodessa 720 euroa. Työuran aikana kikystä aiheutuu palkansaajalle keskimäärin 42–48 tuhannen euron kustannus. Tämä kokonaiskustannus on enemmän kuin yhden kokonaisen työvuoden palkka. Se on valtava summa rahaa, kun samaan aikaan kotitalouksien sähkölaskujen, lainakorkojen ja ruokalaskujen loppusummat kasvavat.
Totta on, että hallitus kevensi palkansaajien verotusta kiitoksena kikyyn taipumisesta, mutta ansioveron kevennykset kuuluivat muutenkin Sipilän hallituksen ohjelmaan. Näin äänestäjät saivat heikennyksistä palkkioksi asioita, jotka heille oli luvattu jo muutenkin ja työnantajien kustannuksia vähennettiin palkansaajien kustannuksella.
Parantuiko Suomen kilpailukyky ja oliko siinä edes mitään pelastettavaa? Tästä on ollut monenlaista tulkintaa. On turvallista sanoa, että kilpailukyky on nyt paremmassa kunnossa. Silti sinä maksat yhä työnantajille kuuluvia kustannuksia. Olisiko nyt oikea aika pysäyttää kiky-kello? Hinnat ovat nousseet ja työntekijät tarvitsevat lisää rahaa. Olisiko nyt työnantajien vuoro auttaa työntekijöitä samalla tavalla kuin työntekijät auttoivat työnantajia 2016? Tästä on syytä puhua.
Muokattu 13.2.2023 klo 16.50: Pakkolakipaketin sisältöä täsmennetty.
